top of page

Helsingin putkirikot kertovat kunnostusvelasta


Jaakko Tennilä, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry

Helsingin keskustassa tapahtui marraskuun puolivälissä vesijohtoverkon putkivaurio. Ketjureaktion aiheuttanut vaurioitunut putki oli suunniteltu korjattavaksi vuoden 2024 aikana, raportoi HSY.


Kunnostusvelka on aihe, jota olemme yhdistyksenä nostaneet esille jo usean vuoden ajan. Kuvitelmani oli, että isoissa taajamissa velka olisi vesijohtoverkkojen osalta hallinnassa ja ennakoinnilla vältettäisiin hallitsemattomat tapahtumat. 2017 tehdyn arvion mukaan Suomen infrastruktuurin kunnostusvelan suuruus on 35–55 mrd. €. Velan määrä on niin suuri, ettemme varmaan kykene investoimalla korjaamaan tilannetta. Meidän kaikkien elämässä kunnostusvelkavelka näkyy esim. rapautuvassa tieverkostossa. Ilmiö ei ole pelkästään suomalainen, Italiassa 2018 tapahtuneessa sillan sortumisessa kuoli 43 ihmistä, tutkimukset osoittivat pääongelmaksi sillan puutteellisen kunnossapidon.


Teollisuudessa kunnostusvelka on myös käsitteenä tuttu, vaikka siitä ei juuri puhuta. Varsinkin 2008 jälkeen, kun teolliset investoinnit hiipuivat, monen kunnossapitopäällikön suurin huoli on ollut laitteiden toimivuus kysynnän elpyessä. Viime aikoina investointi kuoppaa on päästy paikkaamaan, mutta uskoisin, että vanhenevien laitteiden ylläpito aiheuttaa edelleen haasteita.


Mikä neuvoksi? Tieverkon osalta on väläytelty ratkaisuja, jossa osa teistä muutettaisiin sorapohjaisiksi, jolloin ylläpito olisi halvempaa. Osin tämä voi olla järkeväkin ratkaisu ja sopii ajatuksen tasolla muihinkin kohteisiin.


Paras ratkaisu olisi kuitenkin panostaminen kunnossapidon koulutukseen ja tutkimukseen, sekä kunnossapidon huomiointi kaikessa päätöksenteossa. Valitettavasti tätä ei kaikin osin ymmärretä.


Niin ja se HSY, oli huonoa tuuria, että putki sattui laukeamaan 1–2 vuotta ennen suunniteltua korjausajankohtaa.


https://www.promaint.net/

bottom of page