Vesiemme muovisaaste on jättimäinen maailmanlaajuinen ongelma. Tämän kriisin vaikutukset näkyvät ympäristössä, heijastuvat paikallistalouksiin ja kansanterveyden heikkenemiseen. Ongelmaa on yritetty ratkaista useaan otteeseen - tuloksetta. Riverrecycle Oy on kehittänyt ratkaisun, joka puuttuu ongelman juurisyyhyn eli riittämättömään jätehuoltoinfrastruktuuriin.
RiverRecylen perustaja Anssi Mikola uskoo, että länsimaiset valtiot ja yhtiöt yrittävät viedä järjestelmää, joka ei toimi kehittyvissä talouksissa. ”Suomessa maksamme veroja, joita suunnattaan jätehuoltoon ja kierrätyksen. Kehittyvissä talouksissa paljon alhaisempi bruttokansantuote tuottaa vähemmän veroja, jotka eivät usein kata edes peruspalveluja, saati sitten muita menoja.”
Kehittyvien talouksien jätehuoltoinfrastruktuuri on usein vielä alkutekijöissään, mikä tekee muovijätteen keräys- ja kierrätysprosessista haastavaa. ”Jopa yleinen ja tervetullut PET-muovien kierrätys voi lisätä saastumista, kun vaikeasti kierrätettävät muovit jäävät ympäristöön siksi ettei niissä nähdä mitään arvoa”, Mikola jatkaa.
Riverrecyclen toiminta perustuu kykyyn kierrättää kaiken tyyppisiä muoveja ja saada asukkaat mukaan toimintaan. Yritys kouluttaa asukkaita kumppanien tuella kotitalouksien jätehuoltoon ja tarjoaa rakenteet jätteiden keräämiseen. Kierrätyksen taloudellinen hyöty palautuu yhteisölle, mikä ylläpitää järjestelmää ja tarjoaa sosiaalis-taloudellisia etuja osallistujille.
RiverRecylen perustaja Anssi Mikola.
Yritys on saanut rahoitusta mm. CocaCola Foundationilta ja UKAidilta, ja sillä on viisi laitosta Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. ”Projektimme ovat skaalautuvia ja niitä on helppo toistaa eri maissa. Käynnissä olevien projektien myönteisten vaikutusten ansiosta olemme saaneet 19 uutta hanketta”, Mikola sanoo.
Visionäärisen järjestelmän toteuttaminen on vaatinut kovaa työtä. Järjestelmän edut - paikallistalouden vahvistaminen, työmahdollisuuksien luominen, ympäristön puhdistaminen - eivät ole jääneet huomaamatta. ”Kun esitin tätä ideaa alun perin, kukaan ei halunnut ostaa jokiputsaria; kukaan ei halunnut sitä rannoilleen edes ilmaiseksi. Nykyään samat kaupungit pyytävät asentamaan ratkaisumme kuntiinsa. Tavoitteemme on toimia globaalisti 500 kaupungissa vuoteen 2030 mennessä. Se ei enää tunnu lainkaan mahdottomalta”, Mikola sanoo.