Jokainen vanhempi hermostuu joskus lapselleen ja jälkikäteen olo voi olla kurja. Yksittäiset ylilyönnit eivät ole lapsen kehitykselle haitallisia, mutta toistuva tulistuminen jättää lapseen muistijäljen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukee ja neuvoo vanhempia hankalissakin tilanteissa.
Jos huomaat, että pinna palaa, on hyvä pysähtyä. Se, että miettii omaa toimintaansa, on mahdollisuus toimia vastedes toisin. Tässä 6 vinkkiä, joiden avulla päästä eroon jatkuvasta tulistumisen kierteestä.
1. Poistu tilanteesta.
Kun tunnet raivon nousevan, poistu tilanteesta ja ota hetki aikaa itsellesi. Varmista kuitenkin, ettei lapsi voi satuttaa itseään kun olet poissa, jos hänen kanssaan ei ole toista aikuista.
2. Hämää tunnetta.
Tee hetki jotain, mikä vie huomiosi pois voimakkaasta tunteesta. Usein voimakas aistiärsyke vie huomiota pois tunteesta: juo kylmää vettä, laske jääkylmää vettä käsille tai laita voimakas pastilli suuhun.
3. Pyydä lapselta anteeksi.
Kun voimakas tunne on lieventynyt, palaa lapsen luo. Kerro hänelle, että olet pahoillasi ja että käyttäydyit kurjasti häntä kohtaan. On tärkeää, että lapsi ymmärtää, ettei käytöksesi ollut hänen vikansa. Aikuisena olet vastuussa omasta käytöksestäsi, vaikka lapsi olisikin käyttäytynyt ei-toivotusti. Kysy lapselta, miltä tilanne hänestä tuntui ja miten hän sen koki. Ei ole kuitenkaan syytä pakottaa lasta puhumaan tai katsomaan silmiin. Lapselle on tärkeää, että vanhempi palauttaa yhteyden lapseen. Se on aina vanhemman tehtävä.
4. Ennakoi.
Kun tilanne on rauhallinen, mieti, millaisia ovat ne tilanteet lapsen kanssa, joissa hermostut helposti. Usein pienten lasten perheissä hankalia ovat erityisesti siirtymätilanteet, kuten pukeminen ja uloslähtö sekä nukkumaan käyminen. Mieti etukäteen, miten voisit helpottaa näitä hankalia tilanteita ja siten estää hermojen menetystä.
5. Laske rimaa.
Omien tunteiden hallinnan vaikeus saattaa kertoa siitä, että oma arki tai elämäntilanne on kuormittava. Väsymys ja stressi heikentävät jaksamista, ja pinna palaa helpommin. Pidähuolta omasta jaksamisestasi ja järjestä itsellesi hengähdyshetkiä. Sinun hyvä olosi vaikuttaa lapseen.
6. Älä jää yksin.
Aina hengittäminen, arjen uudelleen järjestely ja hyvät aikomukset eivät auta. Hyvä vanhempi on myös silloin, kun ymmärtää, ettei jaksa. Tärkeää on, ettei hankalien tunteiden kanssa jää yksin. Jos omasta lähipiiristä ei löydy luotettavaa keskustelukumppania, tai oma olo ei parane läheisten kanssa keskustelemalla, on hyvä hakea apua ulkopuoliselta. Oman kunnan neuvolapsykologi, terveyskeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja tai perheneuvolan työntekijä voivat olla isoksi avuksi.
Miksi raivoan rakkaimmalle?
Se, että menettää hermonsa lapselleen, jota rakastaa ja jonka hyvinvoinnista on vastuussa, herättää usein syyllisyyttä ja häpeää. Oma äkkipikainen käytös voi olla itsellekin yllätys. Lapselle huutamisesta tai sukkahousujen riuhtomisesta lapsen päälle voi olla vaikea kertoa kenellekään, edes läheisimmille.
Oma lapsi, kuten mahdollinen kumppanikin, on hyvin läheinen ja nostattaa meissä voimakkaimmat tunteet: niin rakkauden ja suojelemisen tarpeen kuin turhautumisen ja raivon. Olemme heikoimmillamme juuri rakkaimpiemme kanssa.
Joskus oma reagointitapa hankalassa tilanteessa lapsen kanssa kertoo jotain omasta kasvuympäristöstämme. Jos muistelee oman lapsuudenperheen tapaa suhtautua tunteisiin, voi saada kiinni siitä, miten vanhempana toimii. Saiko näyttää erilaisia tunteita, myös surua ja kiukkua? Miten siihen suhtauduttiin: lohduttaen ja tukien vai vähätellen tai tuomiten?
Oman lapsuuden kokemusten merkitys omaan vanhemmuuteen on hyvä tiedostaa, mutta ikävätkään kokemukset eivät määrää vanhempaa toimimaan samoin. Sellaista vanhempaa ei olekaan, joka ei olisi joskus suuttunut lapselleen. Tärkeintä on, että jos huoli omasta käytöksestä ja sen vaikutuksesta lapseen herää, pysähtyy miettimään, mitä muutoksia voi tehdä, jotta sekä itsellä että lapsella olisi parempi olla – ja hakee tarvittaessa apua.
MLL lasten, nuorten ja perheiden tukena!
Maksuttomat palvelut
Lasten ja nuorten puhelin ja chat
Nuortennetti
Vanhempainpuhelin ja chat
Tietoa, tukea ja mll.fi
Lisätukea saat MLL:n Vanhempainnetistä!