PIENEEN TILAAN. QHeatin lämpökaivojen halkaisija on noin perhepizzan kokoinen. Lisäksi lämpökaivoon kuuluu muutaman neliömetrin kokoinen lämpöpumppuyksikkö.
QHeatin seuraavan sukupolven lämpökaivot tuovat puhtaan energian tiiviisti rakennettuun ympäristöön.
Lämpökaivot ovat päästötön ja omavarainen tapa tuottaa lämmitysenergiaa. Ilmastotavoitteiden edetessä ja energian hinnan noustessa kaivojen kysyntä on kasvanut voimakkaasti.
Maalämpökaivoja on pitkään käytetty ensisijaisesti pienkiinteistöissä johtuen kaivojen tehorajoituksista: Suurempien kohteiden lämmittäminen edellyttää kymmenien lämpökaivojen rakentamista.
”Tehokkaasti kaavoitetuilla tonteilla kymmenien kaivojen toteuttaminen ei yleensä ole mahdollista, ja tämän vuoksi tiiviisti rakennettuun ympäristöön ja suurineliöisiin kohteisiin ei ole aiemmin ollut tarjolla aidosti päästöttömiä energiaratkaisuita”, sanoo keskisyviin geotermisiin lämpökaivoihin keskittyvän QHeatin toimitusjohtaja Erika Salmenvaara.
Mitä syvemmältä lämpöenergiaa ammennetaan, sitä tehokkaammiksi kaivot muuttuvat. QHeatin kehittämällä teknologialla lämpökaivoista tehdään jopa yli kilometrin syviä.
”QHeatin seuraavan sukupolven lämpökaivot tuottavat lämmitysenergiaa monikymmenkertaisesti perinteisiin lämpökaivoihin verrattuna. Yhdellä kaivollamme lämpenee kokonainen kerrostalo, ja tuottamamme lämpöenergia on myös ehtymätöntä.
Lämpökaivoilla useampia käyttötarkoituksia
QHeatin kaivoja käytetään sekä asunto- että teollisissa kohteissa.
SYVÄLLE. QHeatin keskisyvät lämpökaivot ulottuvat jopa yli kilometrin syvyyteen. Yksi QHeatin kaivo vastaa energiantuotannoltaan 30–40 perinteistä maalämpökaivoa, joiden tilantarve olisi 75 000 m2.
”Toteuttamillamme energiaratkaisuilla kaivojamme käytetään paitsi lämmitykseen, myös lämpöenergian varastointiin ja kiinteistöjen viilentämiseen.”
Kiinteistökehittäjille keskisyvät lämpökaivot tarjoavat mahdollisuuden ottaa huomioon lähitulevaisuuden ilmastotavoitteet ja hyötyä niistä. Tänään tehdyissä päätöksissä rakennetaan tulevaisuuden kiinteistöportfolio ja tarjonta loppukäyttäjälle.
”Asiakkaiden tietoisuuden lisääntyessä myös regulaatio tiukentuu. Esimerkiksi EU-taksonomia tulee ohjaamaan yhä enemmän rahoituksen hinnoittelua: mitä vähäpäästöisempi rahoitettava kohde, sitä helpompaa on saada edulliset ehdot rahoitukselle. Puhtaiden energiaratkaisuiden valinnassa on pohjimmiltaan kysymys siitä, haluavatko omistajat myydä kiinteistönsä kehityskohteina vai arvokohteina”, Salmenvaara sanoo.