top of page

Suurimpia päästöjä suunnitellaan vasta ja ne tulee laskea yhtä huolellisesti kuin kustannuslaskelmat


Ella Lahtinen ja Elina Samila. Kuva: Annika Miettinen


Asuinalueiden kehittämiseen ja infrastruktuuriimme investoidaan runsaasti verovaroja ja käytetään merkittävästi luonnonvaroja. Lähtökohtaisesti oletamme, että infrahankkeet, kuten kadut, radat tai moottoritiet rakennetaan pitkäikäisiksi. Niiden kustannukset lasketaan siksi erittäin huolellisesti.


Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien, suurien hankkeiden päästöt syntyvät myös vasta tulevaisuudessa, jopa tulevien sukupolvien aikana. Siksi, kuten kustannuslaskelmat, myös päästölaskelmat tulee tehdä harkiten ja parhaita mahdollisia työkaluja käyttäen.


CO2data.fi-palvelu tarjoaa talonrakennustuotteiden ja -palvelujen ilmastovaikutusten lisäksi nyt myös dataa infrarakentamisen hiilijalanjäljen laskentaan. Alueiden suunnittelussa nämä kaksi komponenttia - infra ja rakennukset – yhdistyvät. Yhteisiä pelisääntöjä ja laskentametodeja kaivataan seuraavaksi aluesuunnittelun ilmastovaikutusten arviointiin.


Green Building Council Finland kartoitti 2021 yleisimmin käytettyjä erilaisia aluesuunnittelun hiilijalanjäljen laskentatyökaluja. Selvisi, että yhtenäisiä käytäntöjä on sangen vähän, eivätkä laskelmat olleet toisiinsa vertailtavissa. Kuitenkin aluesuunnittelun ilmastovaikutusten arviointi yhteisellä, vertailukelpoisella ja läpinäkyvällä tavalla olisi erittäin tärkeää, sillä vertailukelpoinen laskentadata auttaa esimerkiksi kaupunkeja todentamaan ja ohjaamaan omia ilmastotavoitteitaan. Lisäksi laskelmat avaavat millä keinoilla on merkitystä, kun asetettua hiilibudjetin tasoa tavoitellaan.


Aluesuunnittelussa luodaan puitteet vähähiiliselle elämälle, liikennejärjestelmälle ja alueellisille energiajärjestelmille, joten niillä on lopulta itseään suurempi rooli päästöjen vähentämisessä. Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää suurien kokonaisuuksien hallintaa, ja tavoitetasot on uskallettava asettaa haastaviksi.


Green Building Council Finland pilotoi parhaillaan hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää erilaisissa kaavoitus- ja aluekehityshankkeissaKeravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa. Määritelmän tarkoitus on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia sekä toimia viitekehyksenä hiilineutraaliusväitteen tekemiselle. Pilottialueiden palautteiden perusteella määritelmää tullaan tarkentamaan ja lopullinen määritelmä julkaistaan myöhemmin 2023.


Ella Lahtinen ja Elina Samila toimivat kestävän kehityksen asiantuntijoina Green Building Council Finlandilla. FIGBC on voittoa tavoittelematon järjestö ja World Green Building Councilin jäsen. Tavoitteemme on kestävä rakennettu ympäristö. Kokoamme eri puolilta arvoketjua parhaita käytäntöjä ja luomme yhteisen ymmärryksen parhaista ratkaisuista edistää toimialan ympäristökestävyyttä.


www.figbc.fi



bottom of page