Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätelaji. Suomalaisyritys mahdollistaa uuden elämän työkäytöstä poistuville tietokoneille ja muille IT-laitteille. Näin vähenee sekä jätteen määrä että hiilidioksidipäästöt.
Maailmassa syntyy joka vuosi 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, siis noin 14,5 Eiffel-tornin painon verran joka ikinen päivä.
Suuri osa tästä on turhaa, sillä melkein kaikkien tuotteiden elinkaarta on mahdollista pidentää. Kun esimerkiksi kannettava tietokone on palvellut toimistokäytössä, se voi saada uuden elämän vaikkapa oppilaitoksessa.
Tämän ajatuksen ympärille perustettiin 25 vuotta sitten kiertotalousyritys 3stepIT, jonka käsien kautta kulkee nykyään yli puoli miljoonaa laitetta vuosittain.
"Joka kolmas yritysten tai julkishallinnon käytössä oleva tietokone", sanoo toimitusjohtaja Mika Enberg.
Asiakkaita on pk-yrityksistä pörssiyritysten kautta kuntiin ja valtionhallintoon.
Tietoturvan kautta uuteen kotiin
3stepIT:n palvelussa on nimensä mukaisesti kolme askelta: ensin asiakkaita autetaan valitsemaan laitteet, sitten laitteiden käyttöä seurataan ja elinkaaren lopussa ne vaihdetaan uusiin.
Laitteet palaavat tällöin käsittelykeskukseen Vantaalle, missä ne huolletaan ja tyhjennetään tietoturvallisesti. Sen jälkeen niille etsitään uusi koti.
"98 prosenttia meille palautuvista kannettavista, älypuhelimista ja tableteista löytää uuden elämän esimerkiksi oppilaitoksista tai yrityksistä", Enberg sanoo.
Loput kaksi prosenttia käytetään varaosina tai toimitetaan kumppaniyrityksille materiaalikierrätykseen.
Elinkaaren pidentäminen pienentää laitteiden hiilijalanjälkeä ja vähentää elektroniikkajätteen määrää. Lisäksi laitehallintajärjestelmä ja rahoitus antavat asiakkaille ennustettavuutta laitteiden kustannuksiin ja elinkaareen.
"Se on kustannustehokasta, kun tiedetään missä laitteet ovat. Näin taataan, että jokaisella on toimivat työkalut oman työn tekemiseen."
Vastuullisuuden trendi kasvussa
Koronapandemia kasvatti käytettyjen laitteiden kysyntää. Esimerkiksi koulut hankkivat paljon IT-laitteita, joita oppilaat ja opettajat saattoivat viedä kotiin. Se oli yksittäinen kysyntäpiikki, mutta vastuullisen kuluttamisen trendi on ollut Enbergin mukaan nähtävillä jo jonkin aikaa.
"Aina se on ollut tärkeää, mutta nyt se on konkreettisempaa. Meidän asiakkaamme haluavat tietää tarkemmin, kuinka paljon juuri heidän toimintansa säästää päästöjä."
Lainsäädäntökin on kirittänyt monia, sillä yhteiskuntavastuun raportointi on tullut pakolliseksi suurille yhtiöille. Julkisella puolella hankintalaki rohkaisee vastuullisiin hankintoihin.
Enbergin mielestä nouseva trendi on, että yritykset hankkivat yhä enemmän käytettyjä laitteita.
"Usein halutaan esimerkiksi 80 prosenttia uusia ja 20 prosenttia käytettyjä."
Ympäristö kiittäisi, jos käytettyjen osuus nousisi.
"Kiertotalousratkaisumme auttaa organisaatioita hankkimaan myös uusinta teknologiaa vastuullisemmin, kun laitteiden elinkaarta voidaan jatkaa ohjaamalla ne uusiokäyttöön."