
Vaasan yliopiston tekniikan ala vahvistaa osaamispohjaansa huippurekrytoinneilla ja yhteistyöllä muiden korkeakoulujen kanssa. Yliopisto haluaa olla aktiivinen toimija energia-alan murroksessa. Tämä näkyy myös meneillään olevassa kampusuudistuksessa: Vaasan yliopisto saa oman virtuaalivoimalan.
Vaasan yliopiston kampuksen virtuaalivoimalassa tiivistyy opinahjon strategia. Yliopisto haluaa kiihdyttää energia-alan muutosta ja investoinneillaan nopeuttaa uusien markkinoiden syntymistä ja alan tutkimusta.
”Energiaa tuotetaan yhä enemmän hajautetusti uusiutuvista energialähteistä. Kohdistamme voimavarat tämän valtavan muutoksen haltuunottoon”, tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Raine Hermans kertoo.
Tutkimuksellisen näkökulma oli voimakkaasti mukana virtuaalivoimalaa suunnitellessa ja tilatessa. VEBIC-tutkimusalustan johtaja Suvi Karirinne korostaakin, että oli tärkeää saada pääsy ja käyttöoikeus hyödynnettävään dataan materiaaliksi tieteellistä tutkimusta varten.
”Haluamme tehdä digitaalisen kaksosen järjestelmästä voidaksemme simuloida rinnakkaisia optimoituja toimintamalleja. Virtuaalisesti akkuja ja energialähteitä lisäämällä näemme, voisiko joku toisenlainen järjestelmä olla tehokkaampi tai skaalautuvampi. Tätä tutkimusympäristöä on kehitetty vaiheittain vuosia Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustalla.

MYÖS LIIKETOIMINTAMALLIT MUUTTUVAT
Vaasan yliopiston kampuksen virtuaalivoimala toteutettiin julkisena hankintana. Kilpailutuksessa ilmoitettiin, että yliopisto haluaa hankkia puhdasta energiaa 15 vuoden ajan.
”Haastoimme energia-alan toimijoita miettimään, miten toimia niin, että ne tarjoavat meille operaattorin palvelun ja me maksamme palvelumaksuja. Kilpailutimme siis uudenlaisen virtuaali- ja lämpövoimalaoperaattorin, joka suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat investoinnit ja huolehtii käytöstä ja ylläpidosta sopimusaikana”, Hermans sanoo.
Teknistä toteutusta mielenkiintoisempaa onkin hänen mielestään seurata, miten virtuaalivoimalat muuttavat liiketoimintamalleja.
Kilpailun voitti Fortum. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla toiminnassa ensi vuoden alussa. Kampuksen virtuaalivoimalan kilpailutus oli ensimmäinen tämän tyyppinen julkinen kilpailutus.
”Halusimme olla suunnannäyttäjänä, miten hankintalain puitteissa voidaan ylipäätään tämmöinen täysin uusi toimintatapa kilpailuttaa”, dekaani Hermans kertoo.
OSANA KANSAINVÄLISTÄ ENERGIAKLUSTERIA
Vaasassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiateknologioiden klusteri, Energy Vaasa. Kyse on keskittymästä, jonka 160 yrityksestä monet ovat kansainvälisiä, itsekin tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä tahoja.
”Meidän tehtävämme on olla kiinnostava, kansainvälinen yhteistyökumppani. Liki kaikissa tutkimushankkeissa on ulkomaisia yliopistoja kumppaneina. Olemmekin rekrytoineet paljon myös ulkomailta”, Hermans kertoo.
Vaasan yliopisto tekee aktiivisesti Vaasan alueen lisäksi yhteistyötä koko länsirannikolla Kokkolassa, Seinäjoella, Oulussa ja kohta myös Porissa, missä se on tehnyt Satakunnan AMK:n kanssa aiesopimuksen energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamisesta.
”Tämä kaikki tukee Vaasan yliopiston ajatusta, että meidän tulee palvella kansainvälistyvän liiketoiminnan tuomia elinkeinoelämän osaamistarpeita. Tekemällä yhteistyötä länsirannikon muiden korkeakoulujen kanssa me olemme kokoamme suurempi”, Vaasan yliopiston vuoden alussa toimensa aloittanut rehtori Minna Martikainen kuvailee.
Stanfordin yliopiston äskettäin tekemässä oman alansa huippututkijoiden listauksessa Vaasan yliopisto sijoittui upeasti: 14 sen tutkijaa – joista kymmenen oli tekniseltä alalta – sijoittui kahden prosentin kärkiosaajien listalle.
MUKANA EKOSYSTEEMEISSÄ
Ensi syksynä alkaa ensimmäinen toisen yliopiston kanssa yhdessä järjestettävä tekniikan alan koulutusohjelma. Oulun yliopiston kanssa toteutettavassa Sustainable and Autonomous Systems -maisteriohjelmassa haetaan tehokkuutta.
”Yhteistyö eri tahojen kanssa auttaa meitä löytämään oman osamme kussakin nousevassa alassa. Kaikkea ei kannata alkaa tehdä tyhjästä Vaasassa”, Martikainen sanoo.
Raine Hermans puhuu liiketoiminnan ekosysteemeistä. Vaasan yliopiston tekninen ala haluaa mahdollistaa ja olla osa uusia ekosysteemejä. Niin sillä on suurempi vaikuttavuus koko energiatoimialan murrokseen.
”Yritykset ovat ymmärtäneet, että murros on liian iso yksin haltuun otettavaksi. Me olemme oivaltaneet saman; emme pysty yksin yliopistona tätä asiaa ratkaisemaan.”
DATA-ARKKITEHTUURIA TARVITAAN
Viime syksynä Vaasan yliopisto aloitti data-arkkitehtuurin opintosuunnan. Se vastaa dekaani Raine Hermansin mukaan haasteisiin saada koottua yhteen monista eri suunnista tulevaa dataa.
”Yrityshaastatteluissa nousi esille kokonaisuutta hallitsevien ammattilaisten puute. Yksityisellä ja julkisella sektorilla tarvitaan johtamisen tueksi data-arkkitehtuurin suunnittelijoita nivomaan yhteen tiedon tulvaa.”
On mielenkiintoista, että Hermans puhuu samaan aikaan energia-alan murroksesta ja uudesta data-arkkitehtuurin koulutusohjelmasta.
”Se kuvastaa sitä, että perinteiset toimialat alkavat linkittyä yhteen ja mennä päällekkäin.”