Neuvostovakooja Kerttu Nuortevan aikansa kuluksi Valtiollisen poliisin pidätyssuojassa huovastaan repimistä langoista valmistama nukke. (Kuva: Poliisimuseo, Jarkko Järvinen)
Suomen valtiollinen salainen poliisi jahtasi Vilhoa ja ”Ireneä” sekä muita neuvostovakoojia, aikana jolloin Suomi-konepistoolinkin piirustukset päätyivät vääriin käsiin. Sotilastiedustelu ja valtiolle vahingollisen toiminnan paljastaminen tuottivat lopulta myös kansainvälistä menestystä.
VALTIOLLISEKSI, salaiseksi poliisiksi perustettiin 13.8.1919 Etsivä keskuspoliisi, EK. Sen tuli ehkäistä valtio- ja maanpetokselliset hankkeet Suomessa. Tuolloin valtion itärajan salainen loikkariliikenne oli vilkasta, joten venäläisemigrantteja valvottiin tarkkaan. Vuonna 1922 EK:ssa oli 255 virkamiestä: päälliköitä, etsiviä, ”postaajia”, kuulustelijoita, autonkuljettajia, vartioita, passintarkastajia, kortittajia ja konekirjoittajia.
EK paljasti omien agenttiensa avulla useita suomalaisia, jotka olivat opiskelleet vallankumouksellisten Lenin-koulussa Moskovassa. Kuuluisimpia näistä Suomelle vahingollista vakoilijoista oli luutnantti Vilho Pentikäinen, joka alkoi Neuvostoliiton ”myyräksi” jo 1920-luvun alussa. Hän toimi valokuvaajana puolustusvoimien esikunnassa ja kuvasi runsaasti maamme sotasalaisuuksia Neuvostoliiton sotilasasiamiehelle. Kuvattujen asiakirjojen joukossa olivat myös yhdet asesuunnittelija Aimo Lahden piirtämät Suomi-konepistoolin piirustukset. Suomalaisase oli aikansa huippukeksintö, minkä piirustuksia Neuvostoliitto hyödynsi sittemmin omassa asetuotannossaan.
EK:n tunnelmaa voi kokea Poliisimuseon näyttelyssä.
Luutnantti Pentikäinen toimi myös nk. Suuren vakoilurenkaan toimeksiannosta. EK alkoi tutkia laajaa Neuvostoliiton länsivakoilun verkostoa, kun kanadalaiseksi esittäytynyt Mary Louise Martin saapui Helsinkiin maaliskuussa 1933. Hän oli vakoilurenkaan keskushahmo, koodinimeltään ”Irene” ja alkuperältään latvialainen Maria Emma Schul. Hän oli ryhtynyt neuvostovakoojaksi jo vuonna 1923 Pariisissa. EK sai kansainväistä huomiota lokakuussa 1933, kun se paljasti ja pidätti noin kolmekymmentä Schulin johtamaa länsivakoilun agenttia. Vakoiluverkoston lonkerot ulottuivat aina Englannista, Saksasta ja Hollannista Yhdysvaltoihin asti. Mutta luutnantti Pentikäinen ehti, 2.10.1933 juuri ennen kiinnijäämistään, paeta autollaan itänaapuriin.
POLIISIN ROOLIIN Suomessa eri aikakausina, oikeuskäytäntöön ja järjestyksenpitoon voi tutustua laajemmin Poliisimuseon näyttelyissä. Parhaillaan esillä on myös Suomi-konepistooli harvinaisella, käyrällä lippaalla. Poliisimuseon näyttelyt, toimintatila ja lasten poliisikamari Pokela tarjoavat kiinnostavaa nähtävää ja tekemistä vauvasta vaariin.
Lisätietoja Poliisimuseo.fi
Teksti: Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Intendentti Poliisimuseo