Henki-Fennian myyntijohtajat Juha-Pekka Kurttila ja Tuomo Yli-Erkkilä sekä henkivakuutusasiakkuuksista vastaava johtaja Kari Wilen.
Rahabonus on monelle työntekijälle mieluinen palkitsemismuoto, mutta se ei pelkästään riitä sitouttamaan avainhenkilöitä yritykseen vuosiksi eteenpäin.
Lisääntyneen etätyön takia asiantuntijatehtävissä on käynnissä ennennäkemätön murros, ja työpaikkaa vaihdetaan aiempaa helpommin. Siksi työnantajilta kysytäänkin nyt luovuutta siinä, miten avainhenkilöitä saadaan sitoutettua yritykseen pidemmällä tähtäimellä.
Vaikka rahabonusten tarjoaminen on pk-yrityksissä ylivoimaisesti suosituin palkitsemismalli, se ei kilpailun koventuessa enää yksinään riitä. Joka neljännessä yrityksessä onkin jo otettu eläkeratkaisut osaksi avainhenkilöiden palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmää.
”Monelle ruuhkavuosissa elävälle työntekijälle rahabonukset ovat mieluisia, ja eläkeratkaisut voivat tuntua kaukaisilta. Mutta yhä useampi ymmärtää, että lakisääteistä eläketurvaa ja sosiaaliturvaa kannattaa vahvistaa myös vapaaehtoisilla ratkaisuilla”, Fennian henkivakuutusasiakkuuksista vastaava johtaja Kari Wilen toteaa.
Katse koko strategiakauteen
Keskeistä avainhenkilöiden palkitsemisessa on pitkäjänteisyys, ja toimiva kokonaisuus voidaan rakentaa yhdistämällä esimerkiksi rahabonukset ja vapaaehtoiset eläkeratkaisut.
”Kun rahabonuksilla palkitaan vuoden tekemisistä, eläkemuotoisilla ratkaisuilla voidaan sitouttaa tekijöitä parhaimmillaan 3–5 vuotta eteenpäin, jolloin tarkastellaankin koko strategiakauden tekemistä.”
Wilen muistuttaa, että eläkeratkaisut ovat yksi vastuullisen henkilöstöpolitiikan ilmentymismuoto.
”Meillä jokaisella on aiempaa suurempi vastuu vanhuudenpäiviemme toimeentulosta. Avainhenkilöille tarjoamillaan eläkeratkaisulla yritys voi turvata pitkäaikaisten työntekijöidensä toimeentulon ja hyvän elintason myös eläkepäivinä.”